Ilmaisuverstas 20 vuotta
Ilmaisuverstas on tarjonnut tilaisuuksia uusien näyttelijäntyön tyylien ja taitojen kehittämiselle. Näyttelijöiden omalla verstaalla taitojaan on hionut satoja näyttelijöitä. Ammattitaidon karttumisen ja uusien oivallusten lisäksi Ilmaisuverstalla on koettu kohtaamisia ja saatu tukea kollegoilta.
Tästä kaikki alkoi
Kun Näyttelijäliitto perusti vuonna 2002 näyttelijöiden työkykyä ylläpitävää toimintaa pohtivan työryhmän, ei ensimmäinen kokous pysynyt ihan aiheessaan. Eeva Litmasen puutarhassa järjestetyssä kokouksessa syntyi idea uudenlaisesta toiminnasta.
”Litmasen ajatus oli, että freelancerit tarvitsevat jonkinlaisen kotipesän, paikan jossa kokoontua. Haaveilimme yhteisestä tilasta ja kahvilasta, jossa voisi hengata”, Olka Horila kertoo.
Lisää ideoita syntyi New Yorkissa.
"Olimme Leena Uotilan ja Tuula Nymanin kanssa kulttuurimatkalla New Yorkissa. Onnistuimme pääsemään seuraajiksi Actors Studion tunneille. Siitä syntyi idea, että olisipa hienoa jos meilläkin olisi samanlaista toimintaa; kollegoiden tapaamisia, kohtaamisia eri ikäpolvien välillä ja kokemusten jakamista rakentavassa ilmapiirissä”, kertoo Litmanen.
Alkoi valmistelutyö, joka johti lopulta Ilmaisuverstaan rekisteröimiseen lokakuussa 2003. Kuukautta myöhemmin Näyttelijäliiton toimistolla työskennellyt Helena Vesajoki otti haltuunsa yhdistyksen hallinnon.
Yhdistyksen toiminta alkoi työnäyteilloilla, joita kutsuttiin nimellä Verstasjakso.
”Ajatuksena oli tutkia näyttelijäntyötä ja ajattelimme, että verstas olisi paikka, jossa voisi kehittää jotain jo käynnissä olevaa proggista. Näyttelijä voisi tuoda vaikkapa valmistelemaansa monologia tai dialogia sinne prepattavaksi”, Horila kertoo.
Näyttelijät toivat työnäyteiltoihin vanhoja tai harjoituksessa olevia esityksiä, joita he halusivat parantaa. Sparraajina toimivat Kati Outinen, Vesa Vierikko ja Saara Pakkasvirta. Myöhemmin kommentaattoreina toimivat myös Kari Heiskanen, Mari Rantasila, Pirkko Saisio, Kari-Pekka Toivonen, Ritva Valkama ja Leena Uotila.
Tilaisuudet järjestettiin Teatterikorkeakoululla. Ne keräsivät paljon osallistujia, vaikka herättivätkin myös ristiriitaisia tunteita.
Lisäksi järjestettiin Tähdet kertovat -ilta, jossa konkarit kertoivat kokemuksistaan. Kurssit tulivat mukaan vuoden 2004 alussa. Saman vuoden syksyllä Ilmaisuverstas onnistui saamaan Opetusministeriön kehittämistukea.
”Rahoitus järjestyi vain sillä hulluudella, että Eeva paineli suoraan ministeriöihin hakemaan rahaa ja myös sai sitä. Helenan kanssa he väsäsivät rahoitushakemuksia perslihaksillaan”, Horila kertoo.
Ilmaisuverstas on rahoittanut toimintaansa jäsen- ja osallistumismaksujen lisäksi erilaisilla apurahoilla ja avustuksilla. Toimintaa ovat tukeneet Opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi muun muassa Kordelinin säätiö, AVEK ja Suomen Kulttuurirahasto.
Ilmaisuverstas yhdistää tekijöitä
Vuosien mittaan Ilmaisuverstas on järjestänyt lukuisia kursseja erilaisista näyttelijäntyön tekniikoista aina uusiin kokeiluihin. Näyttelijäntyöhön liittyvien taitojen lisäksi Ilmaisuverstaalla on kirjoitettu myös draamaa. Kursseille on osallistunut erilaissa elämäntilanteissa olevia näyttelijöitä eri puolilta Suomea.
”Teatterin tekeminen on ensembletyötä ja yhdessä tekeminen on se ydinjuttu. Ja jos sattuu olemaan työttömänä, kuten moni meistä on aina välillä, tämä on hyvä tapa olla mukana yhteisössä ja samalla kiinni tekemisessä”, sanoo Emilia Nyman.
Ilmaisuverstaalla on ollut sekä freelancereitä että kiinnitykselle olevia näyttelijöitä, mikä on Nymanin mukaan ollut varsin hyödyllistä.
”On syntynyt keskustelua ja kuultu monia erilaisia näkökulmia. Monet naurut on naurettu ja saatu hyviä kokemuksia”, Nyman muistelee.
Ilmaisuverstalla on työskennellyt muitakin kuin näyttelijöitä. Esimerkiksi tekstijameissa näyttelijäryhmä teki ohjaaja-kirjoittajien kanssa kohtauksia kokeilevassa hengessä. Ideana oli, että ohjaajat saivat foorumin, jolla he pystyivät kokeilemaan tekstejään käytännössä ja näyttelijät taas saivat harjoitusta kameranäyttelemisessä. Eri ammattiryhmien ja erilaisten näyttelijöiden kanssa työskentely on Juha-Pekka Mikkolan mukaan ollut antoisaa.
”Tuntuu, että olemme yhtä ja samaa näyttelijäkuntaa, mistä päin sitten tulemmekin. Samalla on oppinut näkemään ohjaajat ja myös työantajat inhimillisemmässä valossa”, sanoo Mikkola.
Verstas on vaikuttanut myös näyttelijöiden työllistymiseen. Speedmeetingeissä näyttelijät ja työnantajat ovat päässeet kohtaamaan toisiaan hauskalla tavalla. Niissä kullakin työnantajalla on ollut oma pöytänsä ja näyttelijät ovat kiertäneet pöytiä esittelemässä itseään kahden minuutin ajan.
Etäspeedauksessa työnantajat on kutsuttu kerralla samaan etähuoneeseen ja näyttelijät ovat tulleet paikalle yksi kerrallaan kahden minuutin ajaksi.
Speedmeeting on osoittautunut työnantajille paitsi hauskaksi myös tehokkaaksi tavaksi tutustua lyhyessä ajassa useisiin ammattinäyttelijöihin eri puolilta Suomea. Näyttelijät taas ovat saaneet uusia työtilaisuuksia.
Lainatiloista omaan Ilmaisukellariin
Ilmaisuverstas on toiminut monissa eri tiloissa. Aluksi tilaisuuksia järjestettiin Teatterikorkeakoululla. Vuonna 2012 Ilmaisuverstas sai kodikseen Annankadun harjoitustilan, jota kutsuttiin myös nimellä Ilmaisukellari. Tila oli vaatimaton, mutta sillä riitti käyttäjiä.
”Roudasimme sinne huonekaluja, jotta siitä saatiin kotoisa. Ilmaisukellarissa treenasivat Ilmaisuverstaan kurssilaiset, mutta sitä vuokrattiin paljon myös jäsenien omien projektien harjoitustilaksi", kertoo Juha-Pekka Mikkola.
Keväällä 2023 Näyttelijäliitto päätti Annankadun pitkäaikaisen vuokrasopimuksen ja muutti toukokuussa uusiin tiloihin Iso Roobertinkadulle. Nyt toimisto ja upouudet treenitilat löytyvät saman katon alta. Harjoitustiloja on peräti kaksi ja varustelutaso vain paranee, kun käyttöön saadaan myös äänitystila. Näyttelijät ovat päässeet vaikuttamaan alusta saakka siihen, millainen tila on.
”Edullisuus on ollut iso osa Verstaan toimintaperiaatetta ja toivottavasti se pystytään mahdollistamaan jatkossakin. Helsinkiin on ilmaantunut markkinalähtöisempiä koulutuksia, mutta se, mitä muutamalla kympin panoksella voi kokea yhtenä viikonloppuna Ilmaisuverstaalla, on edelleen ainutlaatuista”, Mikkola hehkuttaa ja ilmaisee kiitoksensa.
”Nyt kun ajattelee taaksepäin, että miten järjettömän monella kurssilla on loppujen lopuksi ollut, niin ei voi kuin olla kiitollinen. Ja onko siltikään valmis näyttelijä - ei tietenkään! Korkeintaan vain marinoituneempi.”
Nykyinen Ilmaisuverstas
Ilmaisuverstaan puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Santeri Helinheimo ja varapuheenjohtajana Elina Saarela. Muina jäseninä hallituksessa ovat Anna Böhm, Sara-Maria Heinonen, Riku Korhonen, Satu Mikkelinen, Jonas Saari, Riikka Korhonen ja Timo Teern.
Puheenjohtajat lupaavat tehdä töitä sen eteen, että toiminta kohtaa jatkossa entistäkin enemmän jäsenten tarpeet ja toiveet.
"Iso Roobertinkadun uusien tilojen myötä haluamme palauttaa toimintaamme alkuperäistä ajatusta näyttelijöiden kotipesästä ja panostaa erityisesti näyttelijöiden taiteilijayhteisön luomiseen. Nyt meillä on tila, jonne voi kaiken muun toiminnan lisäksi tulla vaikka kahvittelemaan kollegoiden tai toimiston väen kanssa. Maailma on kahdessakymmenessä vuodessa muuttunut sirpaleisemmaksi ja epävakaammaksi joten juuri nyt tarvitsemme yhteisöllisyyttä aivan erityisesti. Toivomme Ilmaisuverstaalle mahtavia tulevia vuosikymmeniä!”
Millaiset tunnelmat Ilmaisuverstaalla oli, kun yhdistys viimeksi täytti pyöreitä? Lue tästä Ämyrin arkistojutusta, miten Ilmaisuverstas juhli ja muisteli 10-vuotista taivaltaan.