Kuinka tuhota freelancenäyttelijyys yhdessä hallituskaudessa
Ansiosidonnainen päiväraha on useimmille freelancenäyttelijöille yhtä kuin mahdollistaja. Mahdollistaja sille, että voi ylipäänsä toimia näyttelijänä. Tottakai osa työllistyy sataprosenttisesti pätkätöillä, uusi työ alkaa heti edellisen perään tai jopa vähän päällekkäin. Tämä on kuitenkin hyvin harvan normitilanne.
Teksti ja kuvat: Jenni Kitti
Soviteltu päiväraha pitää kaltaisteni silpputulo-palapelin ammattilaisten arjen mahdollisena. Sellaisen arjen, jossa maksetaan vuokraa tai ehkä jopa lyhennetään ei-kulttuurialalla-työskentelevien vanhempien takaamaa asuntolainaa, ostetaan kaupasta ruokaa, kustannetaan lapsille jokin harrastus (poisluettuna taitoluistelu, ratsastus tai jääkiekko) ja käydään ammattiliiton halvemmilla lipuilla katsomassa työkavereiden esityksiä.
Välillä voi olla kuukausiakin ettei sovitellullekaan päivärahalle ole tarvetta. Ne ovat mukavia kuukausia, itsetunto on kohdillaan ja uskaltaa taas ääneen kutsua itseään näyttelijäksi. Ja käydä ensi-illoissa kertomassa mitä kuuluu, onko meneillään joku prokkis tai mikä duuni on ihan just alkamassa.
Sitten tulee joko odotetusti tai aivan puskista kuoppa. Luvatut jutut eivät toteudukaan, keikat peruuntuvat tai yhtään apurahaa ei myönnetä. Tai et vain onnistu saamaan yhtäkään hakemaasi työtä. Summamutikassa lähetettyihin “innostunut-näyttelijä-tässä-terve”-sähköposteihin ei tietenkään kukaan täysjärkinen edes odota saavansa vastakaikua, vaikka tyhjään huutaminen aina vähän repii sisintä.
Siinä kuopassansa sitä sitten miettii, että jospa hetken näillä säästöilläni pärjäisin, kunnes tajuaa että sittenhän ne on kohta käytetty. Ja jos mitään työtä ei kuukausiin ilmaannu, niin kusessa ollaan kun tiskikone hajoaa samalla hetkellä kun pitäisi ostaa lapselle ja itselle uudet talvikengät js maksaa vakuutuslasku. Parempi siis vain nöyrtyä ja ryhtyä selittelemään, lähettää kaikki kymmenet palkkakuitit eri työnantajilta ja vastata kassan selvityspyyntöihin kahden vuoden takaisesta jo silloin selvitetystä apurahasta. “Ei, en enää työllisty tällä kolmen kuukauden työskentelyapurahalla.”
Tammikuussa 2024 kaikki freelancerit saivat myöhäisen antijoululahjan. Hallitus oli määrätietoisesti päättänyt rankaista freelancereita, koska olihan heitä lellitty isolla kädellä korona-aikojen ylitsevuotavilla apurahoilla. Kassan sivuilta sain lukea miten edes jollain tapaa toimivan freelance-arjen arkkuun naulattiin yksi kerrallaan jykeviä nauloja.
Omavastuuaika pitenee viidestä seitsemään päivään. No niin, jäit työttömäksi, omaa syytäsihän se luonnollisesti on. Mietipäs nyt tekosiasi viisi päivää ilman rahaa. Ei, sanotaan sittenkin seitsemän, oli se sen verran tyhmästi tehty. Muistat sitten ensi kerralla paremmin!
Päivärahan määrän porrastus. Jos et kahdessa kuukaudessa ole löytänyt työtä, sinä laiskotteleva kulttuuripaskiainen, vähennettäköön päivärahaasi kahdellakymmenellä prosentilla. Töitähän on, sen kun vain hakee. Tämä toki tulee voimaan vasta syyskuussa, joten vielä ehtii hetken hengitellä tai henkeä pidätellen odotella, että mitäs kaikkia kiinnostavia työtilaisuuksia työkkäristä tällä kertaa tarjotaankaan.
Lapsikorotus poistuu kokonaan 1. huhtikuuta. Lapseni ei tietääkseni ja toivoakseni vielä tämän vuoden huhtikuussa poistu taloudestamme, vaikka hän onkin jo teini-ikäinen, jolloin kulut eivät toki ole mitenkään pienenemään päin. Hän ei jostain syystä enää suostu käyttämään häntä ennen neljällä lapsella olleita talvihaalareita. Jalkapallomaksutkin nousevat joka vuosi iän myötä. Lisäksi hän syö paljon. Ihme homma, on niin hoikka kuitenkin. Mitähän halvempaa ruokaa sitä lapselle keksisi, kun ruuan hinta ei ole ollut laskusuunnassa.
Suojaosa poistuu 1. huhtikuuta. Tämä on lempikohtani työllisyyttä kohentavista toimista! Aiemmin työttömänä sai tienata 300 euroa ja vasta sen jälkeen tienatut eurot vähensivät ansiosidonnaista. Se helpotti taloutta ja mahdollisti nopean postiviivisen reagoinnin yllättäviin pistokeikkoihin. Jos huhtikuusta eteenpäin jotakin pientä tulisikin yhtäkkiä ja yllättäin, kannattaa pysyä sohvalla. Toki tarjolla on varmasti paljon sellaisia keikkoja, jonka näkyvyys-palkalla voi ostaa vaikka keisarille uusia vaatteita.
Vuorotteluvapaan lakkautus 1. elokuuta. Hei vaan kaikki lopenuupuneet laitosteatterilaiset! Nyt voitte unohtaa sen viimeisenkin oljenkorren, jolla saada vähän ilmaa ja inspiraatiota. Me täällä aidan toisella puolella jatkamme johtajienne piinaamista sähköposteillamme, sillä joka kuukausi on haettava jotakin itse keksimäänsä työtä, jotta ansiosidonnaisen ehtona oleva työnhakuvelvoite täyttyy.
Helsingin Sanomat kirjoitti 9. maaliskuuta, että tämän vuoden tammi-helmikuussa kaikkien työpaikkojen määrä on freelancer-tiheällä Uudellamaalla laskenut enemmän kuin koko maassa. Samaan aikaan työnhakijoita on 55% enemmän kuin viime vuonna. Hakijamäärät yhtä työpaikkaa kohden ovat nousseet eniten kulttuuri- ja humanistisilla aloilla.
Samaan aikaan A-Kassa on tehnyt jäseniensä keskuudessa kyselyn: Mikä on suurin ongelma työllistymisessäsi? Vastaus: työpaikkojen vähyys. No shit Sherlock.
Jenni Kitti
_______________________________________________________________________________________________