Syrjintä ja erilainen kohtelu

Mitä on syrjintä?

Syrjintä työhönotossa on rikos. Jos epäilet joutuneesi syrjinnän kohteeksi, ota yhteyttä Näyttelijäliiton juristiin. Autamme sinua luottamuksellisesti.

Syrjinnällä työhönotossa tarkoitetaan ihmisten erilaista kohtelua silloin, kun erilaisen kohtelun syynä on jokin työnhakijan henkilöön tai hänen läheiseensä liittyvä ominaisuus tai seikka. Syrjintä on Suomessa laitonta.

Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Ks. erilainen kohtelu.

Syrjintä voi tapahtua eri vaiheissa työhönottoprosessia, esimerkiksi työpaikkailmoituksessa, haastattelussa ja varsinaisessa valinnassa. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjivät työpaikkailmoitukset, joissa vaaditaan perusteettomia esimerkiksi ikään tai muihin em. ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia.

Myös työnantajan työntekijästä hakuprosessin aikana keräämät tiedot voivat johtaa ns. syrjintäolettaman syntymiseen.

Mitä on erilainen kohtelu ja milloin se on sallittua?

Erilainen kohtelu työnhaussa ja työelämässä on lain mukaan oikeutettua, jos kohtelu perustuu työtehtäviä koskeviin todellisiin vaatimuksiin. Kohtelun tulee kuitenkin olla oikeassa suhteessa verrattuna tavoitteeseen ja tavoitteen tulee olla hyväksyttävä.

Syrjintää ei myöskään lain mukaan ole sellainen tavoitteeseen nähden oikeassa suhteessa oleva erilainen kohtelu, jonka tavoitteena on edistää tosiasiallista yhdenvertaisuutta tai ehkäistä ja poistaa syrjinnästä johtuvia haittoja.

Tasa-arvolaki tai yhdenvertaisuuslaki eivät siten rajoita työnantajan oikeutta valita tehtävään parhaaksi katsomansa henkilö. Työnantaja voi valita tehtävään esimerkiksi tiettyä sukupuolta olevan henkilön, jos siihen on työn tai tehtävän laadusta johtuva painava ja hyväksyttävä syy. Esimerkiksi teatteriin voidaan hakea roolien edellyttämää miesnäyttelijää tai teini-ikäisen rooliin nuorta näyttelijää.

Työnantaja voi hakuprosessissa asettaa myös erityisiä vaatimuksia työhön haettavan henkilön koulutustaustalle tai osaamiselle.

Työnantaja voi joissain tilanteissa asettaa vaatimuksia työnhakijan sukupuoli-identiteetille tai seksuaaliselle suuntautumiselle, jos se perustuu työtehtäviä koskeviin todellisiin vaatimuksiin tai tavoitteena on edistää tosiasiallista yhdenvertaisuutta tai ehkäistä ja poistaa syrjinnästä johtuvia haittoja.

Mikäli em. hyväksyttäviä perusteita ei tosiasiassa ole, työnantaja ei voi työhakemuksessa hakea esim. muunsukupuolista henkilöä, työhaastattelussa kysyä seksuaalisesta suuntautumisesta, eikä valintaa voi perustaa em. ominaisuuksiin.