Vuoden televisionäyttelijä kiertää Suomea lasten rakastamana Nallena: "Kiertueella tulee vähän rokkistarafiilis"
Vuoden televisionäyttelijä, tamperelainen Karoliina Vanne, on ollut Pikku Kakkosen Nallena jo 11 vuoden ajan. Pitkäikäisestä hahmosta on moneksi: Nallella on ollut useita sarjoja ja audiotuotantoja vuosien aikana ja se myös keikkailee Pikku Kakkosen kiertueilla ja konserteissa. Ensimmäisenä kesänään Nalle jopa juonsi Pikku Kakkosta – mikä osoittautui kiinnostavaksi kokeiluksi, sillä hahmo puhuu kovin vähän.
Teksti: Anna Mellin
”Mä en koskaan sano, että esitän Nallea. Silloin, kun mulla on Nallen tamineet, niin mä olen Nalle. Niin kauan kuin lapsia on paikalla, niin olen Nalle enkä mitään muuta”, Vanne kertoo keskellä tamperelaisen kahvilan prinsessanurkkausta.
Nallen puku on Marja Mäkitalon käsialaa, mutta Vanne ei puhu mielellään puvusta, vaan ennemminkin Nallen ulkokuoresta.
”Ehkä koen, että se on enemmän alter ego kuin esitettävä hahmo”, hän toteaa.
Innokasta fanitusta
Keikoilla lapset tulevat juttelemaan ja tapaamaan Nallea. Moni haluaa halauksen ja yhteiskuvan muistoksi tapaamisesta. Osa lapsista höpöttelee menemään tottuneesti, kun taas osa jäätyy ja pysähtyy tuijottamaan kohdatessaan televisiosta tutun hahmon. Nalle pyrkii huomioimaan myös jännittäjät.
”Jos näen, että tuolla lapsella on hinku tulla, niin silloin kannustan ja kiinnitän huomion vaikka lapsen paitaan, että onpa sulla kiva kissa siinä paidassa. Sitten voidaan jutella siitä kissasta ja lapsi voi keskittyä siihen”, hän sanoo.
Kaikkia lapsia ei kuitenkaan tarvitse rohkaista. Vanne kertoo, että keikoilla on aina tuhansia katsojia, ja välillä meno on ”vähän kreisi”. Lavan edessä on aina lasten kokoinen mellakka-aita.
”Jos ei olisi, niin sitten lapset vyöryisivät lavalle.”
Fanittamisesta Vanteelle on jäänyt mieleen erityisesti muisto viime kesän Seinäjoen keikalta, jossa oli 8 000 katsojaa. Eturivissä oli muutama alakouluikäinen, ehkä nelos- tai vitosluokkalainen, jotka Vanteen mukaan tiesivät, mitä fanittaminen oli, ja käyttäytyivät kuin olisivat tulleet Antti Tuiskun keikalle.
Keikan päättymisen ja loppukumarrusten jälkeen yksi eturivin fanittajista kurotti kättään Nallea kohti ja huusi: ”Nalle, sä olet upea!”
”Se tuli sydämestä, mutta kuitenkin niissä nuorissa samalla näkyi, että oli jo opittu, miten kuuluu fanittaa. Tätä lähemmäs rokkistarahetkeä en varmasti koskaan pääse. Se oli upeaa ja jotenkin liikuttavaa”, Vanne kommentoi.
Ammatillinen onnenpotku
Vanteesta tuntuu erityisen hyvältä, että vuoden televisionäyttelijän ehdokkuus ja palkinto tulivat juuri Nallesta. Palkinnonsaajan äänestivät Näyttelijäliiton jäsenet.
”Vaikka lastenkulttuuria ylistetään juhlapuheissa, on se kuitenkin mielestäni ollut vähän aliarvostettua. Siksi on minusta hienoa, että tämä tunnustus tulee nimenomaan lastenkulttuurista. Tunnustus on osoitus siitä, että lapsillekin voi tehdä kunnianhimoisesti ja hyvin”, Vanne sanoo.
Vanne on tehnyt uransa aika paljon lapsille ja nuorille. Valmistuttuaan vuonna 2002 hän oli seitsemän vuotta kiinnityksellä Ahaa teatterissa, joka on kiertävä lasten- ja nuortenteatteri. Jäätyään vuonna 2009 freelanceriksi Vanne teki Ahaa teatterille kuitenkin vielä vähintään yhden jutun vuosittain aina vuoteen 2015 asti. Tämän lisäksi Vanne on tehnyt uransa aikana myös paljon aikuisille suunnattua teatteria ja kameratöitä.
Vanne kuvaa Nallea isoimmaksi ammatilliseksi onnenpotkuksi, joka on osunut hänen kohdalleen. Hänen mieleensä on jäänyt tarkasti, että Nallen ensimmäinen kuvauspäivä oli 8.3.2013. Muisto on vuosienkin jälkeen elävä.
Joulukalenteripettymys vaihtui innostukseen
Alun perin Vannetta kaavailtiin mukaan joulukalenteriin, jossa seikkailivat Rille-tonttu ja Noksu-orava.
”Me oltiin jo sovittu, että menen siihen oravan rooliin. Yleensä joulukalenterit kuvataan kesällä, mutta sitten aikataulusyistä pitikin kuvata jo toukokuussa, ja mulla oli samaan aikaan Ahaa Teatterin rundi ja toisen uuden jutun harjoitukset”, Vanne kertoo.
Pettymys oli iso, sillä myöhemmin orava sai vielä oman sarjan.
”Mutta olikin onni onnettomuudessa, sillä jos olisin ollut se orava, niin musta ei olisi koskaan tullut Nallea.”
Muutamaa vuotta myöhemmin joulukalenterin ohjannut Anu Tuomi-Nikula alkoi suunnitella syksylle 2013 Pikku Kakkosen Musarullaa!-konserttikiertuetta, jossa haluttiin myös lanseerata uusi hahmo. Kiertue suuntaisi isoille keikkapaikoille aina Logomosta Kulttuuritalolle ja Jyväskylän Paviljongista Tampere-talolle.
Silloin Tuomi-Nikula muisti Vanteen ja päätti, että hänestä tehtäisiin uusi hahmo.
”Istuimme alas Anun kanssa ja hänellä tuli älynväläys, että hei se on se Nalle siitä Pikku Kakkosen tunnuksesta. Sitten yhdessä mietittiin, että minkälainen tyyppi se olisi ja tietysti katsottiin Varokaa heikkoa jäätä -tietoiskua”, Vanne sanoo.
Nalle syntyi loppujen lopuksi nopeasti.
”Nalle on iätön ja sukupuoleton hahmo. Puheissaan ekonominen. Sillä on aina joku nallemainen kulma niissä asioissa, mitä se tekee”, Vanne selittää.
Hahmon luominen sen alkumetreistä lähtien tuntui Vanteesta palkitsevalta.
”Toki näyttelijä saa useimmiten vaikuttaa rooliinsa, mutta onhan se ihanaa olla ihan alusta asti luomassa noin pitkäikäistä hahmoa. Saa syyttää itseään, jos on hiki välillä”, Vanne naurahtaa.