Tampereen oma teatterimuseo – haastattelussa Esko Raipia

Kun Esko Raipia ja Seppo Mäki olivat Eino-klubin järjestämällä matkalla Teatterimuseossa Helsingissä, he huomasivat, miten vähäisesti Tampere oli museossa edustettuna.

”Seppo sanoi suivaantuneena, että nyt täytyy tehdä jotain! Paluumatkalla bussissa me keskustelimme, miten Tampereelle on saatava oma teatterimuseo”, kertoo Esko Raipia.

Raipia on näyttelijä ja teatterinjohtaja, joka tunnetaan mm. Metsolat -sarjasta. Hän on ollut perustamassa Tampereen Komediateatteria, Teatteri 2000:a, sekä Suomen Teatteriopistoa. Vuonna 2021 hänelle myönnettiin teatterineuvoksen arvonimi.

Haave Tampereen omasta teatterimuseosta nousi pinnalle ensimmäisen kerran jo yli 60 vuotta sitten. Projekti polkaistiin alun perin käyntiin jo vuonna 1958, kun silloiset tamperelaiset teatterivaikuttajat, joihin kuuluivat mm. Olavi Veistäjä, Eino Salmelainen, Jenny Matinaho ja Simo Tavaste, käynnistivät Tampereen Teatterimuseo -hankkeen. Tampereen kaupunki hyväksyi hankkeen vuonna 1960.

Ensimmäiset juhlanäyttelyt pidettiinkin jo hyvin pian, ja Esko Raipia sattui olemaan kummassakin itse paikalla. Ensimmäinen näyttely pidettiin 1961 Tampereen Työväen Teatterin 60-vuotisjuhlan kunniaksi. Raipia oli itse tällöin avustajana kyseisessä teatterissa.

Toisen näyttelyn aikaan vuonna 1964 Raipia oli töissä järjestäjä-näyttelijäharjoittelijana viereisessä Tampereen Teatterissa, jonka 60-vuotistaivalta näyttely juhlisti.

Tampereen teatterimuseo -hankkeen toiminta hiipui kuitenkin pian juhlanäyttelyiden jälkeen, kun toiminnalta puuttui vetäjä, joka olisi jaksanut puskea projektia eteenpäin. Kaupunkikaan ei ottanut hankkeesta kunnolla kiinni, vaikka oli myöntänyt jonkin verran avustuksia. Kun Tampereen museohanke lopahti, toiminta siirtyi kokonaan Helsinkiin ja muuttui valtakunnalliseksi.

Tampereen oma teatterimuseohanke unohtui vuosiksi, kunnes Raipia ja Mäki nostivat hankkeen jälleen pöydälle. Bussimatkalla tehdyt suunnitelmat eivät jääneet vain uhkauksiksi, sillä idea paikallisesta teatterimuseosta esiteltiin Eino-klubin jäsenille. Klubilaiset olivat ideasta innoissaan, ja materiaalia alettiin kerätä saman tien.

Tampereen Teatterimuseo ry perustettiin vuonna 2017 juuri Eino-klubilaisten toimesta. Eino-klubi on noin 140 teatterista eläköityneen ammattilaisen ryhmä, joka järjestää jäsenilleen retkiä mm. teattereihin ja museoihin. Jäsenet kokoontuvat joka kuukauden ensimmäinen maanantai Tampereen Komediateatterilla. Ohjelmassa on yleensä esitelmiä ja tarinoita, sekä tietysti kahvia.

Klubi on saanut nimensä Eino Salmelaiselta, joka sattui myös olemaan Esko Raipian kummisetä. Perustajina alkuperäisessä toimikunnassa toimivat Esko Raipian lisäksi hänen puolisonsa Maija-Leena Raipia, sekä näyttelijäpariskunta Liisa Roine ja Seppo Mäki. Myöhemmin toimikuntaan on liittynyt lisää jäseniä.

Ensimmäinen julkinen ulostulo oli Museokeskus Vapriikin kanssa yhteistyössä tehty Teatterikaupunki-näyttely. Raipia oli soittanut Vapriikkiin ja siellä innostuttiin heti. Näyttely avattiin kesäkuussa 2019, oli avoinna kaksi vuotta ja on edelleen katsottavissa Tampereen Teatterimuseon nettisivuilla, jonne se on taltioitu 360-kameran avulla.

”Se oli iso ja komea näyttely, jonka Vapriikki upealla ammattitaidollaan rakensi meidän ideoidemme pohjalta”, muistelee Raipia.

Kun näyttely sulkeutui alkuvuodesta 2021, sai yhdistys idean: digimuseo!

Tampereen Teatterimuseo toimiikin tällä hetkellä pääosin digitaalisena verkossa. Yhdistys julkaisee kaksi kertaa vuodessa Eino-lehden, joka julkaistaan sekä digitaalisena että fyysisenä kappaleena. Paperiversioita on vain rajatusti, mutta onnekkaat voivat sellaisenkin löytää käsiinsä.

Digitaalisesta teatterimuseosta löytyy laajasti monenlaista aineistoa ja sisältöä ilmaiseksi. Raipialle tuntuu olevan kunnia-asia, että museo on ainakin toistaiseksi pystytty pitämään kaikkien saavutettavissa. Tulevaisuudessa nettisivujen esteettömyyttä olisi tarkoitus lisätä ottamalla huomioon kuulo- ja näkövammaiset vierailijat mm. kuvailutulkkauksen avulla. Hän myös paljastaa, että heillä on jopa kymmenkertainen määrä materiaalia varastossa.

Aineistoa Tampereen Teatterimuseolle on kerääntynyt monista lähteistä, ja esimerkiksi Seppo Mäen ja Liisa Roineen oma arkisto on jo todella kattava. He olivat 40 vuotta osa Tampereen Teatterin näyttelijäkaartia, ja ovat olleet eläkkeelläkin aktiivisia teatterivaikuttajia. Lisäksi teattereiden käsiohjelmat sisältävät paljon tietoa. Eräs yksityishenkilö lahjoittikin museolle juuri ison laatikollisen käsiohjelmia, joista vanhimmat ovat 1960-luvun alusta.

Museo on saanut myös muutamia upeita lahjoituksia. Yksi kattavimmista tuli Tapio Parkkiselta. Hän lahjoitti museolle noin 120 tuntia videomateriaalia MiniDV-kaseteilla, joille hän on haastatellut tamperelaisia teatterintekijöitä. Kolmenkymmenen vuoden aikana tekemänsä haastattelut sisältävät materiaalia aina vuodesta 1985 alkaen, ja haastateltavina ovat olleet niin Veikko Sinisalo, Sylvi Salonen kuin Veijo Pasanen. Nyt videomateriaali pitäisi vaan saada esitettävään muotoon ja siinä on suuri urakka.

Yksi museohankkeen ongelma on kuitenkin raha. Yhdistys toimii tällä hetkellä pääosin vapaaehtoisten voimin, ja lähes kaikki kulut on maksettu omasta taskusta. Vain yksi pieni museoyhdistys on lahjoittanut museolle rahaa, jonka avulla mukaan saatiin pari tutkijaa.

”Meillä on huippututkijat tässä mukana! Juha Hurme ja Jussi Lehtonen tutkivat teatterihistoriaa meille”, Raipia kertoo.

Eino-klubin eläköityneiden teatterin ammattilaisten yhteisö on myös itsessään täynnä tarinoita, ja esimerkiksi leikekirjat ovat olleet arvokasta materiaalia museolle. Raipia korostaa, että kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan haluamallaan tavalla. Tampereen Teatterimuseon jäseneksi voi liittyä helposti museon nettisivuilla. Jäsenenä pääsee muun muassa mukaan ryhmän matkoille ja tapaamisiin.

Raipia toivoo, että Tampereella työskennelleet teatterintekijät innostuisivat jakamaan tarinoitaan museolle, jotta museo voisi luoda muistitietoon perustuvaa materiaalia ja näin kerryttää museon sisältöä entistä laajemmaksi.

”Jos valtakunnasta löytyy halukkuutta, niin yhteydenotto minuun ja tervetuloa! Haastattelemme mielellämme!”

Raipia toivoo, että tieto Tampereen Teatterimuseosta tunnettaisiin ympäri Suomen. Yhteydessä voi olla viestillä tai soittaen, tai voi vaikka lähettämällä oman muistelon Tampereella työskentelystä. Kaikki yllättävät ja hauskatkin kommellukset ovat tervetulleita!

Tampereen Teatterimuseo on hyväksytty Suomen museoliiton jäseneksi. Materiaalin käsittely on jo sillä tasolla, mitä museoliitto vaatii.

Raipia toivoo, että tulevaisuudessa Tampereen teatterimuseo voisi toimia jonkun tamperelaisen museon alaisuudessa, sillä paikalliset museot ovat huippuluokkaa. Mahdollista olisi myös se, että museolla olisi suora alaisuus Suomen Teatterimuseoon. Neuvotteluitakin on jo käyty, mutta ne etenevät hitaasti.

”Luulen, että meistä perustajista ei ole kukaan enää näkemässä sitä päivää”, Raipia pohtii.

Hän toivoo, että hankkeelle löytyy jatkajia myös hänen, Seppo Mäen ja Liisa Roineen jälkeen. Esko Raipian puoliso ja yksi yhdistyksen perustajista, Maija-Leena Raipia nukkui pois huhtikuussa 2022.

Raipian suuri haave on, että museolla olisi jonain päivänä pysyvä näyttely Tampereella. Materiaalia on paljon ja lisää kerätään koko ajan. Hänen silmänsä syttyvät, kun hän kertoo Tampereen löydetystä teatterihistoriasta ja sen henkilöistä. Uusimmassa Eino-lehdessä on juttu unohdetusta näyttelijästä Aurora Aspegrénista, tamperelaisen teatterin esiäidistä, jota juuri kukaan ei enää tunne. Nyt kuka tahansa voi kuitenkin lukea henkilöesittelyn tästä suomalaiseen teatteriin ja näyttelijäkoulutukseen vaikuttaneesta näyttelijästä digimuseon sivuilta.

Tästä kaikesta saamme kiittää paria museovierailusta suivaantunutta näyttelijää, kunnianhimoista historiantutkimusta ja Tampereen rikasta teatterihistoriaa, jota Raipia kumppaneineen tuo meille kaikille näkyväksi.

Tampereen teatterimuseon nettisivut