Musikaalien monipuoliset paikkaajat

Teksti ja kuvat: Nicolas Frimodig

Kuvittele musikaalin alkusoitto. Esitys on alkamassa, ja yleisö hiljenee salissa. Odotat esiripun takana muun ensemblen kanssa. Toki muut ovat harjoitelleet ja esittäneet teosta yhdessä jo monta kuukautta. Sinä et. Olet opetellut yksin kotona tehtäväsi musikaalin esitystaltioinnista. Esirippu nousee, ja luvassa on kolmetuntinen esitys yleisön edessä. Kuulostaako painajaiselta, vai oletko sinäkin kenties hypännyt paikkaamaan musikaalia kesken esityskauden?

Musikaaleissa paikkaustehtävät ovat yleisiä työtehtäviä, mutta harvoin yleisö tai edes teatterin ammattilaiset tietävät, kuinka paljon työtä niiden takana on. Tavoitteena musikaalien paikkauksissa on, ettei katsoja huomaa, että esitystä tehdään vajaalla porukalla. Siitä huolimatta kaikkien tärkeiden asioiden tulisi tapahtua näyttämöllä turvallisesti ja tarinaa tukien. Swingit ovat usein musikaalien näkymättömät sankarit eikä heidän työtään tulisi pitää itsestäänselvyytenä.

Swinginä kantaesitys musikaalissa

Minulle ensimmäinen kerta swinginä oli Momentum 1900 -musikaali. Kyseessä oli uusi kotimainen kantaesitys Tampereen Työväen Teatterissa ja samalla minulle työharjoittelu. Olin musikaalissa onstage swing, eli työryhmän sisäinen paikkaaja. Tein ensemblessä omaa paikkaani ja swingasin tarvittaessa muita ensemble-trackeja ja tehtäviä. Ja tarvetta oli. Alun perin työmäärä piti olla neljä trackia sekä pari tehtävää niiden ulkopuolelta. Lopulta päädyin tekemään esityksissä tehtäviä kahdeltatoista eri trackilta oman paikkani lisäksi.

Tässä tuotannossa jouduin heti syvään päähän, ja sen kautta opin, miten itse toimin swinginä ja miten tätä työtehtävää oikein tehdään. Monta tekijää vaikutti siihen, että työmäärä kasvoi suureksi. Teoksessa oli iso ensemble, tuotanto luotiin ensimmäistä kertaa, ja paikkausjärjestelmä osoitti melko nopeasti sen, etteivät niin sanotusti "sovitut swing trackit" riitä pitämään pakkaa kasassa, joten swingit venyivät siinä kohtaa.

Paikkaamaan kesken esityskauden

Toinen kokemukseni oli hyvin erilainen, koska Lahden Kaupunginteatterin Something Rotten! -musikaalissa toimin off-stage swinginä, eli työryhmän ulkopuolisena paikkaajana. Tähän musikaaliin kaivattiin ylimääräistä paikkaajaa turvaamaan kevätkauden esityksiä johtuen sovituista poissaoloista, joten pääsin sen myötä mukaan tähän tuotantoon.

Tässä musikaalissa opettelin itsenäisesti sovitut trackit musikaalin ensi-illan taltioinnista. Sain yhden harjoituksen tanssikapteenin kanssa steppinumeroita varten ja seurasin pari esitystä kulisseista, jonka jälkeen hyppäsin loppukeväästä tekemään muutaman esityksen suoraan yleisön eteen. Itsenäisestä harjoittelusta maksettiin, ja onneksi minulla oli hyvin aikaa esityksen ja kaiken materiaalin opettelussa.

Oli hurjaa tehdä esitys ensimmäistä kertaa näyttämöllä lavasteissa, orkesterin kanssa ja muiden ihmisten kanssa, sen jälkeen, kun olin treenannut musikaalin kotona. Onneksi työryhmä auttoi ja kannusti esityksessä. Kyseessä oli iso luottamuksen osoitus, että minun uskottiin hoitavan työni mallikkaasti. Jännittävä ja ikimuistoinen kokemus!

Millaista on olla swing?

Harjoituksissa swing opettelee usean eri henkilön työtehtävät ja usein samalla myös oman paikkansa. Harjoituskaudella tehdyt hyvät muistiinpanot ja paikkakartat helpottavat työtä esityskaudella. Paikattavia tehtäviä opetellaan usein videolta ja kulisseissa sopivissa väleissä.

Musikaalien harjoituksissa ei oman kokemukseni mukaan ole liikaa aikaa sille, että swingit saisivat kokeilla ja harjoitella paikattavia tehtäviä. Jos paikattava henkilö on harjoituksista poissa, pääsee swing tekemään. Siinä on mahdollisuus kokeilla asioita käytännössä, ja harvoin saa toistoja muiden kanssa. Toki, jos tehtävät sisältävät esimerkiksi nostoja tai muuta koreografiaa, joka on turvallisuusriski, nämä tulisi aina katsoa rauhassa. Tuotantojen ennakkosuunnittelussa tulisi ottaa paremmin huomioon swingit. Tai jos näin ei ole tehty, niin ainakin ottaa siitä vastuuta eikä jättää paikkaajia oman onnensa nojaan.

Esityskaudella paikkaustilanteet tuovat vaihtelua rutiiniin. Swinginä esityksen oppii monesta eri näkökulmasta. Swingaaminen vaatii paljon itsenäistä työskentelyä, ja samalla se on tiivistä yhteistyötä tanssikapteenin ja muun ensemblen kanssa. Cut show tarkoittaa, että esityksestä puuttuu enemmän ihmisiä kuin on paikkaajia, joten esitys tehdään vajaalla miehityksellä. Tanssikapteeni suunnittelee showplanin, eli esityskohtaisen suunnitelman siitä, kuka hoitaa puuttuvat tehtävät ja mitä muutoksia se tarkoittaa muulle ensemblelle. Kriittisiä paikkoja käydään usein läpi ennen esitystä soundcheckin yhteydessä. Paikkaustilanteet ovat yhteistyötä parhaimmillaan näyttämöllä ja sen takana!

Mitä olen oppinut swinginä?

Swingin työ on haastavaa, stressaavaa ja epäkiitollista hommaa. Jokainen tuotanto ja teatteri on erilainen, ja niin on jokainen swingikin. Oma kokemukseni tehtävästä on ollut, että sitä pidetään itsestäänselvyytenä monelta eri taholta. Onnistuessaan työ on palkitsevaa. Swingit venyvät usein paikkaamaan ekstraa, jotta perumisilta vältytään.

Usein kysytään, että mokasinko? Kyllä, ja niiden kautta swingaamista oppii. Paikkaustehtävissä on aina altavastaajana. Ei pidä olla liian ankara itselleen. Tilanteet ovat äärettömän jännittäviä, ja välillä vähän kohtuuttomia. Työ vaatii keskeneräisyyden sietämistä, kylmiä hermoja, rohkeutta ja luottamusta omaan tekemiseen ja muihin ympärillä. Osa rakastaa sitä jännitystä ja adrenaliinia, joka paikkauksiin liittyy, ja osalle se ei sovi lainkaan.

Kirjoitin opinnäytetyöni siitä, millaista oli olla swinginä musikaaleissa Momentum 1900 ja Something Rotten!. Esittelin työssäni Stage Write Software -ohjelmaa, jonka avulla tein paikkakarttoja. Halusin jakaa esimerkkejä siitä, missä tämän työtehtävän kanssa mennään kentällä, ja jättää siitä dataa. Ideana oli jakaa konkreettisia esimerkkejä ja vinkkejä swinginä työskentelemisestä. Vinkki vitonen on tehdä selkeät muistiinpanot sinua paikkaavalle swingille, joista on tarvittavaa apua paikkaustilanteisiin esitystaltioinnin rinnalle. Swingaamista ei opeteta ammattiopinnoissa, mutta siihen on olemassa työkaluja, jotka olisi hyvä olla tiedossa, jotta ei tarvitsisi lähteä ihan nollasta.

Tällä hetkellä työskentelen Helsingin Kaupunginteatterin Moulin Rouge! -musikaalissa, jossa olen varalla yhdelle roolille ja muutoin olen ensemblessä. Ihailen valtavasti, miten tässä tuotannossa swingit, tanssikapteeni, understudyt ja koko työryhmä hoitavat saumattomasti paikkaustilanteet. On ollut siistiä toimia paikkaajana ja seurata myöhemmin eri tuotannoissa muiden swingien työskentelyä.

Swingit ansaitsevat oikeudenmukaista korvausta ja harjoitusaikaa ottaen huomioon tehtävien haastavuuden ja kuormituksen. Kenenkään ei myöskään pitäisi joutua paikkaamaan mitään ilman, että niistä on sovittu yhdessä etukäteen. Autetaan ja annetaan työrauhaa näille musikaalien superihmisille. Ja mikäli itse päädyt näihin paikkaushommiin, niin tsemppiä! Kyllä siihen pystyy, vaikka ei aluksi meinaisi uskoa.

Swing: Ensemblen sisäinen paikkaaja, joka opettelee sovitun määrän ensemble-trackeja ja on valmiudessa paikkaamaan tehtävät. Understudy: Näyttelijä, joka opettelee ja ylläpitää toisen näyttelijän roolin ja esittää sitä tarvittaessa. Tanssikapteeni: Henkilö, joka vastaa esityskaudella paikkausten suunnittelusta ja valvoo esityksen laatua. Track: Yksittäisen näyttelijän esityksen kulku, sisältää toiminnan ja vastuutehtävät. Split track: Swing tekee kahta tai useampaa trackia samanaikaisesti.