Näyttelijäliitto vetoaa päättäjiin: Leikkaukset osuvat kohtuuttomasti juuri näyttelijöiden ammattikuntaan
Näyttelijäliitto – Skådespelarförbundet ry vetoaa päättäjiin niin maan hallituksessa kuin paikallistasolla ympäri Suomen. Liitto lähetti eilen 21.8.2024 hallitukselle, vastaaville ministereille ja kansanedustajille vetoomuksensa leikkausten peruuttamiseksi.
”Suomalaista kulttuuria ei tee kukaan muu kuin me suomalaiset itse”, muistuttaa liiton puheenjohtaja Antti Timonen.
Tutustu vetoomukseen ja leikkausten mittakaavan taustoitukseen alta.
Kulttuurin jättileikkaukset lisäävät työttömyyttä ja uhkaavat sulkea teattereiden ovia ympäri Suomen
|
Kulttuurileikkaukset kohdistuvat monesta suunnasta juuri näyttelijöitä työllistäville aloille
|
Näyttelijäliitto – Skådespelarförbundet ry vaatii hallitusta perumaan kulttuuriin kohdistuvat jättileikkaukset. Valtiovarainministeriö julkaisi perjantaina 9.8.2024 ehdotuksensa vuodelle 2025 kohdistuvista leikkauksista kulttuuribudjettiin. Näyttelijäliitto vaatii, ettei teattereiden tai av-alaan saa kohdistaa näitä leikkauksia. Vuoden 2025 leikkausten päälle tulevat vielä kehysriihessä päätetyt vuoden 2026 kaksinkertaiset leikkaukset.
Kulttuuribudjetin leikkaukset kohdistuvat merkittävässä määrin esittävään taiteeseen ja av-alaan eli kaikkiin näyttelijöitä pääasiallisesti työllistäviin aloihin. Kerrannaisvaikutukset ovat valtavat ja ne heijastuvat myös aloille, joihin ei ole esitetty vielä leikkauksia. Suunniteltujen leikkausten toteuttaminen kutistaa teatteri- ja av-alaa merkittävästi ja heikentää erityisesti nuorten ja uusien tekijöiden mahdollisuuksia päästä alalle.
Kuukausipalkkaisia näyttelijöitä vain vähän – leikkaukset iskevät freelancereiden toimeentuloon
Näyttelijät työskentelevät teattereissa, elokuva- ja tv-fiktiossa sekä tv-viihteessä, äänitöissä (äänikirjat, mainokset, dubbaus jne.), kouluttajina ja toisaalta myös moniammatillisesti ohjaajina, käsikirjoittajina tai esim. muusikoina. Suurin osa näyttelijöistä on suorittanut korkeakoulututkinnon.
Näyttelijäliitto edustaa noin 1 350 työikäistä ammattinäyttelijää. Näyttelijöistä 75 prosenttia eli noin 1 000 on freelancereita, jotka työskentelevät sekä lyhyissä muutaman tunnin tai muutaman päivän työsuhteissa tai nk. itsensä työllistäjinä tai yrittäjinä keikoilla. Kuukausipalkkaista työtä teattereissa on noin 380:lla näyttelijällä, muut teattereissakin työskentelevät näyttelijät työskentelevät nk. vierailijoina ja saavat palkkaa ainoastaan silloin kun ovat harjoituksessa tai esityksessä.
Seuraavassa eritellysti leikkauksia ja arvioitamme niiden vaikutuksista:
Kymmenien teattereiden toimintaedellytykset uhattuna – konkurssit ympäri maata mahdollisia
Valtiovarainministeriö on ehdottanut teattereiden valtionosuuksiin 10 miljoonan euron leikkausta vuodelle 2025.
Ehdotetut leikkaukset vastaavat esimerkiksi:
- reippaasti yli 20 teatterin valtionosuuksien koko määrää tai
- 70 prosentin vähennystä kiinnitettyjen näyttelijöiden määrään, minkä jälkeen jokaisessa VOS- teattereissa olisi noin 2 näyttelijää/teatteri tai
- 70 prosentin vähennystä vierailevien näyttelijöiden määrään
”Mittakaava on valtava. Leikkaukset johtavat esitystoiminnan vähenemiseen, työpaikkojen menetyksiin ja pahimmillaan teattereiden konkursseihin. Näin suuria leikkauksia ei paikata pelkästään lippujen hintoja nostamalla alv-korotuksen luodessa jo korotuspainetta. Lomautukset johtaisivat puolestaan vähempiin esityksiin ja pieneneviin lipputuloihin”, Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko kertoo.
Historiasta tiedämme, että teatterit kohdistavat leikkaukset yleensä ensimmäiseksi näyttelijöihin, joten näyttelijöiden työttömyys tulee kasvamaan. Kiinnitettyjen näyttelijöiden määrää vähennetään eikä vierailijoita palkata – esitykset tehdään pienemmällä näyttelijämäärällä. Näyttelijöiden työttömyys jäi pysyvästi koronan jälkeen 50 prosenttia korkeammalle tasolle kuin ennen koronaa. Työttömyyskorvauksen leikkaukset heikentävät freelancereiden toimeentuloa entisestään.
”Monien henkinen ja taloudellinen sietokyky on jo koronan jäljiltä koetuksella. Toteutuessaan suunnitellut leikkaukset pakottavat ison joukon korkeakoulutettuja ihmisiä vaihtamaan alaa ja kouluttautumaan uusiin tehtäviin”, toteaa Kuusikko huolestuneena.
VOS-leikkausten lisäksi leikkauksia kohdistetaan mahdollisesti myös esittävän taiteen vapaan kentän rahoitukseen. Laskelmiemme mukaan taiteen edistämisestä leikattavasta 16 miljoonasta eurosta esittävään taiteen suorat leikkaukset olisivat 1,6 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi teatteriryhmiä edustavan Teatterikeskuksen mukaan jopa noin 40 vakiintuneen esittävän taiteen ryhmän lopettamista ja vierailutehtävien vähenemistä noin 800:lla. Leikkaukset vähentäisivät myös esitysten määrää ja se tarkoittaisi noin 100 000:n katsojakokemuksen ja myydyn pääsylipun vähennystä.
”Ovatko päättäjät ymmärtäneet tämän mittakaavan leikkausten tarkoittavan, että sitä tuttua paikallista teatteria tai teatteriryhmää ei enää ehkä ole muutaman vuoden kuluttua?” liiton puheenjohtaja Antti Timonen kysyy.
Suomalaiset ovat tottuneita ja innokkaita teatterikävijöitä. Vuosittain ostetaan noin 3 miljoonaa teatterilippua ja paikallinen teatteri on merkittävä kulttuuritoimija ja elinvoimatekijä monessa kunnassa.
”Suppeamman esitystoiminnan lisäksi jättileikkaukset johtavat myös nykyistä rajatumpaan saavutettavuuteen. On turha haikailla pelastusta kuntien rahoitusosuuden kasvattamisella, sillä kuntien talous on jo nyt koetuksella hyvinvointialueuudistuksen vuoksi”, Kuusikko sanoo.
Av-alan leikkaukset tyrehdyttävät toiveet kansainvälisen menestyksen jatkosta
Myös av-alan näkymät ovat synkät, kun leikkaukset kurittavat alaa, jonka tilausmäärät ovat jo valmiiksi vähentyneet.
Valtionvarainministeriön ehdotuksen mukaan
- Elokuvasäätiön rahoitusta leikattaisiin: Taiteen edistämiseen ehdotetusta 16 miljoonan euron leikkauksesta Elokuvasäätiön osuus olisi aikaisempien vuosien määrärahan suhteessa noin 4,3 miljoonaa euroa kohdistuisi elokuvasäätiön rahoitukseen
- av-alan tuotantokannustinta ei olla vuodelle 2025 ilmeisesti vielä osoitettu lainkaan, joten leikkaus olisi edelliseen vuoteen 12 miljoonaa euroa
- yksityisen kopioinnin lainsäädäntöön perustuvaa hyvitysmaksusta leikataan 5,5 miljoonaa euroa
Elokuvasäätiöön kohdistetut leikkaukset vastaisivat yli kuuden pitkän elokuvan keskimääräistä säätiön tukea ja ensi-iltaan tulevia kotimaisia elokuvia olisi vuodessa ehkä noin 12-13. Suomessa kotimaisten elokuvien katsojamäärä oli vuonna 2023 1,7 miljoonaa. Kotimaiset elokuvat ovat pienempien paikkakuntien elokuvateattereiden elinehto. Jos kotimaisten elokuvien ensi-iltojen määrä vähenee, se vaikuttaa sekä elokuva-alan tuotantoyhtiöiden talouteen, johtaa konkursseihin, lisää elokuva-alan työntekijöiden työttömyyttä, pienentää katsojalukuja ja johtaa elokuvateattereiden talouden heikkenemiseen ja todennäköisesti teattereiden määrän vähenemiseen.
”Tuotantokannustimen leikkaus on suorastaan hölmöä, koska se tuottaa valtiolle enemmän kuin valtio siihen sijoittaa. Ellei Suomessa ole tuotantokannustinta tai sen tulevaisuus on jatkuvasti epävarma, niin Suomeen ei enää tule ulkomaisia tuotantoja ja kotimaisetkin tuotannot menevät ulkomaille eri maiden tuotantokannustinten perässä”, toteaa Kuusikko.
Hyvitysmaksun leikkaukset vastaavasti tarkoittavat pienempiä tekijänoikeuskorvauksia tilanteessa, jossa työttömyys lisääntyy ja toimeentuloon on muutenkin tulossa isoja lovia. Lisäksi hyvitysmaksun puolittuminen vähentää AVEK:n mahdollisuuksia tukea uusia tuotantoja, mikä sekin lisää alan työttömyyttä ja vähentää nuorten mahdollisuutta päästä tekemään ensimmäinenkään av-tuotantonsa.
”Nyt suunnitellut leikkaukset romuttavat hyvässä nousussa olleen kotimaisen elokuva- ja TV-alan. Turha kuvitella ulkomaisia myyntituloja ja kansainvälistymistä alalle, jonka kansainvälistä kilpailukykyä heikennetään”, Timonen toteaa huolestuneena.
Tämän lisäksi myös Yleisradion rahoituksesta on tarkoitus leikata. Leikkaukset johtavat tilanteeseen, jossa Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilan mukaan joudutaan pohtimaan, pystyykö Yle enää ostamaan kotimaisia draamatuotantoja yhtä paljon kuin aikaisemmin (Helsingin Sanomat 1.6.2024).
”Samalla työpaikat ja tulot suomalaisille tuotantoyhtiöille menetetään. Suomalaista elokuvaa ja televisiota ei tee kukaan muu kuin me suomalaiset”, jatkaa Kuusikko.
Suomalainen kulttuuri – varsinkin teatteri ja av-ala vaarassa
”Hallitus toimii vastoin omaa hallitusohjelmaansa, jossa selkeästi todetaan, että taide- ja kulttuurielämä on sivistysvaltion tunnusmerkki ja että kulttuurialan kasvu tukee koko yhteiskuntaa vahvistaen sen hyvinvointia, luovuutta ja kestävyyttä. Nyt tätä peruskiveä ollaan romuttamassa”, Kuusikko huomauttaa.
Suomen korkeasti koulutettua kulttuurialaa uhkaa leikkausten seurauksena aivovuoto, jonka vaikutukset vain pahenevat, kun vuodelle 2026 ryhdytään hakemaan vielä lisäsäästöjä. Kaavaillut säästöt tuntuvat epätodennäköisiltä, kun leikkausten vaikutukset alkavat näkyä kohoavina työttömyysturva- ja toimeentulotukimenoina – laskua vain siirretään luukulta toiselle.
”Leikkauksilla on voimakas työttömyyttä lisäävä vaikutus tilanteessa, jossa työttömyysturvaa on merkittävästi kiristetty samalla kun koronan kurittamat kulttuurialan freelancerit edelleen toipuvat pandemian vaikutuksista. Leikkausten yhteisvaikutus on katastrofi suomalaiselle kulttuurille”, Timonen summaa.
Vetoamme päättäjiin: perukaa leikkaukset ja suomalaisen kulttuurin alasajo. Leikkaukset lakkauttavat arvokasta kulttuuritoimintaa ympäri Suomen ja osuvat nyt kohtuuttomasti juuri näyttelijöiden ammattikuntaan useasta eri suunnasta.
Antti Timonen
puheenjohtaja
antti.timonen@nayttelijaliitto.fi
puh. 040 515 6336
Elina Kuusikko
toiminnanjohtaja
elina.kuusikko@nayttelijaliitto.fi
puh. 040 835 9587