Näyttelijäliitto tyrmää miljoonaleikkaukset: ”Yhteisvaikutukset kohtuuttomia”
Hallituspuolueet julkistivat eilen 3.9.2024 budjettiriihen päätteeksi ensi vuoden talousarvioesityksen, jossa taiteen ja kulttuurin rahoituksesta leikataan vuonna 2025 17,4 miljoonaa euroa. Vaikka leikkaukset eivät toteutuneet valtionvarainministeriön ehdottoman alkuperäisen 30 miljoonan euron esityksen mukaisesti, ei kyseessä ole torjuntavoitto.
”Miljoonaluokan leikkaus taiteen ja kulttuurin rahoitukseen on edelleen niin mittava, ettei tällaista sopeuttamista pystytä mitenkään toteuttamaan ilman, ettei sillä olisi merkittäviä vaikutuksia kotimaiseen kulttuurikenttään”, toteaa Näyttelijäliiton – Skådespelarförbundet ry:n toiminnanjohtaja Elina Kuusikko.
”Lopulliset vaikutukset riippuvat leikkausten kohdentamisesta, mutta jo nyt tiedetään niiden mittakaavan olevan katastrofaalinen, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville freelancenäyttelijöille” kertoo Näyttelijäliiton puheenjohtaja Antti Timonen.
Vaikutukset kohtuuttomia näyttelijän ammatin harjoittamiseen – mittakaava edelleen pielessä
Esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksiin kohdistuu 10,8 miljoonan euron leikkaukset. Näyttämötaiteen leikkausosuus edellisen vuoden lukuihin verrattuna vastaa esimerkiksi:
- 7 %:n juustohöylää jokaisen vos-teatterin valtionosuusrahoitukseen tai
- reilusti yli kymmenen teatterin koko valtionosuutta tai
- kaikkien kiinnitettyjen näyttelijöiden lomautuksia 4 kuukaudeksi tai
- 400 vierailutehtävän vähennystä näyttelijöille.
”Teatterit ympäri Suomen asetetaan nyt mahdottoman tehtävän eteen. Ei ole seiniä tai puskureita, joista säästää, vaan leikkaukset osuvat suoraan työntekijöihin ja perinteisesti säästöt kohdistetaan ensimmäiseksi freelancereihin”, kommentoi Kuusikko.
Lisäksi taiteen edistämiseen kohdistuvat 6,5 miljoonan euron säästöt vaikuttavat vapaan kentän ryhmien sekä Suomen elokuvasäätiön saamaan rahoitukseen. Vapaalla kentällä leikkaukset tulevat todennäköisesti johtamaan siihen, että 30 prosenttia yhteisöistä joutuu lopettamaan toimintansa. Tämä tarkoittaa satojen työtilaisuuksien vähenemistä näyttelijöille. Elokuvasäätiön rahoituksen leikkaus taas vastaisi 3 pitkän elokuvan saamaa tuotantotukea.
”Ensi vuoden säästöjen vaikutukset tulevat näkymään vuosia. Näyttelijöille leikkaukset tarkoittavat irtisanomisia, lomautuksia ja työtilaisuuksien merkittävää vähenemistä – yhdistettynä tietysti työttömyys- ja sosiaaliturvan viimeaikaisiin heikennyksiin”, toteaa Timonen.
Leikkaukset todellisuudellisuudessa isommat
Näyttelijöihin kohdistuu laajemmat leikkaukset kuin nyt ilmoitettu kulttuuribudjetin 17,4 miljoonaa euroa, sillä ammattiryhmän tulonmuodostukseen ja työtilaisuuksiin vaikuttavat keskeisellä tavalla myös yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun leikkaus ja tuotantokannustimen kohtalo sekä mahdolliset Ylen leikkaukset.
”Leikkausten yhteenlaskettu vaikutus romahduttaa freelancenäyttelijöiden mahdollisuudet työllistymiseen ja toimeentuloon samalla kun myös työttömyysturvaa leikataan”, muistuttaa Kuusikko.
Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu leikataan 11 miljoonasta 6 miljoonaan euroon. Lakisääteisen hyvitysmaksun leikkaus vähentää suoraan näyttelijöille maksettavia tekijänoikeustuloja ja mm. kotimaisten lyhytelokuvien rahoitusta Avekin kautta.
Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen tilanne on toistaiseksi epäselvä vuodelle 2025. Tuotantokannustimeen käytettiin vuonna 2024 12 miljoonaa euroa.
"Mikäli tuotantokannustimelle ei löydy rahoitusta, vähentää se suoraan kotimaisten tuotantojen määrää eikä houkuttele ulkomaisia tuotantoja tulemaan Suomeen", toteaa Timonen.
Leikkaukset eivät lopu tähän – myös seuraavalle vuodelle valtavat sopeuttamisvaatimukset
”Leikkaukset tulevat väistämättä vaikuttamaan kulttuurin saavutettavuuteen ja tarjonnan monipuolisuuteen. Tilanteessa ei ole näyttelijöiden kannalta mitään huojentavaa, päinvastoin. Pian aloitetaan jo seuraavien säästökohteiden etsintä vuodelle 2026, jolle odotetaan vähintään samantasoisia leikkauksia. Mitä jää enää jäljelle näidenkin leikkauksien jälkeen?”, kysyy Kuusikko.
Näyttelijäliitto toivoo avointa arvokeskustelua nyt toteutettavan politiikan vaikutuksista.
”Kyse ei ole siitä, mistä säästetään opetus- ja kulttuuriministeriön sisällä, vaan laajemmin arvovalinnoista sen suhteen, mihin valtion rahaa ylipäätänsä käytetään. Esimerkiksi, jos hallitus ei olisi käyttänyt jo alkuvuodesta 30 miljoonaa euroa yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksiin, jotka eivät tosiasiallisesti Kelan tai Lääkäriliiton mukaan edes lyhennä hoitojonoja, ei kulttuurista nyt tarvitsisi säästää miljoonia”, Timonen kommentoi.
Antti Timonen
puheenjohtaja
antti.timonen@nayttelijaliitto.fi
puh. 040 515 6336
Elina Kuusikko
toiminnanjohtaja
elina.kuusikko@nayttelijaliitto.fi
puh. 040 835 9587