Näyttelijäliitto otti kantaa kulttuuripoliittiseen selontekoon: ”Kulttuuribudjetti vähintään 2 prosenttiin”
Näyttelijäliitto – Skådespelarförbundet ry toimitti näkökulmansa opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämälle työryhmälle kulttuuripoliittisesta selonteosta. Selonteon keskiöön tulisi nostaa taiteilijat, joita ilman ei ole kotimaista taidetta.
”Olemme halunneet lähestyä tulevaisuutta taiteilijanäkökulmasta ja muistutamme, että taiteen ja kulttuurin ekosysteemit rakentuvat taiteilijoiden ympärille. Taiteilijat ovat moniosaajia, jotka työskentelevät monille eri sektoreilla ja sukkuloivat erilaisten tehtävien välillä. Heistä kannattaa pitää huolta”, kertoo Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko.
Toimeentulosta huolehtiminen kulmakivenä
Julkisesti rahoitettu taide, toimiva sosiaaliturvajärjestelmä yhdistelmävakuutuksineen sekä mahdollisuus hankkia elantonsa työsuhteisesti ja myös yrittäjänä ilman riskiä putoamisesta järjestelmien väliin luovat perustan taiteilijoiden toimeentulolle.
Taiteilijoiden toimeentuloa vahvistaisi muiden Pohjoismaiden kaltainen vakiintunut tekijänoikeusjärjestelmä, jossa tekijät pystyvät elämään tekijänoikeustuloilla muiden töiden välissä. Tulevaisuuskuvassaan Näyttelijäliitto kiinnittää huomiota myös lainsäädäntöön, jonka on tarjottava suojaa taiteelle ja taiteilijoille tekoälyn haitallisilta vaikutuksilta.
Pitkäjänteistä kulttuuripolitiikkaa ennustettavalla rahoituksella
Näyttelijäliiton lausunnossa korostetaan, että kulttuurin ja taiteen arvo tulisi tunnustaa kaikissa ministeriöissä ja nykyisen kaltaiset yllättävät leikkaukset jättää historiaan. Liitto ehdottaakin, että kulttuuribudjetin osuus nostetaan vähintään 2 prosenttiin valtion budjetista.
Myös kuntien rooli on avainasemassa kulttuurin arvostamisessa ja siihen investoitaessa.
”Taiteen ja kulttuurin vahva rahoitus takaa, että ammattimaista taidetta on saatavilla kaikkialla Suomessa, ei ainoastaan muutamassa suuressa kaupungissa. Mikäli taiteilijoita on nykyistä vähemmän, kaventuu myös taiteen määrä ja sen diversiteetti”, Kuusikko kertoo.
Suomesta kulttuuripolitiikan suunnannäyttäjä
”Suomessa ollaan aivan liian usein kuljettu jälkijoukoissa: esimerkiksi tekijöiden asemaa vahvistava tekijänoikeusdirektiivi implementoitiin vain osittain. Tämän lisäksi nyt ollaan vasta selvittämässä AVMS-direktiivin AV-alalle tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia, samaan aikaan kun monissa muissa maissa tilauspalvelut, kuten Netflix, on jo velvoitettu rahoittamaan kotimaisia tuotantoja”, Kuusikko sanoo.
Tulevaisuudessa Suomen tulisikin hakeutua kulttuuripolitiikan eturintamaan myös Euroopan unionissa, sillä vaikka kulttuuripolitiikka ei ole unionin toimivallassa, on luovan alan perusta, tekijänoikeudet, turvattu unionin perusoikeuskirjassa.
”Toivomme, että suomalainen kulttuuripolitiikka voi tulevaisuudessa olla suunnannäyttäjänä ja esimerkkinä muille EU-maille ja että Suomi edistää aktiivisesti sellaista politiikkaa unionissa, jolla vahvistetaan tekijöiden ja kulttuurin asemaa”, Kuusikko sanoo.
Kulttuuripoliittinen selonteko on Suomen kulttuuristrategia 2040-luvulle saakka. Selontekoa on valmistellut tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan asettama asiantuntijaryhmä, ja hallituksen on tarkoitus antaa selonteko eduskunnalle syyskaudella 2024.