Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Näyttelijäliitto kannattaa porrastettua mallia tilausohjelmapalveluiden investointivelvoitteeksi – kotimaisista tekijänoikeuksista huolehdittava

Julkaistu:

Näyttelijäliitto - Skådespelarförbundet ry antoi lausuntonsa opetus- ja kulttuuriministeriölle selvityksestä tilausohjelmapalveluiden investointivelvoitteen Suomen malliksi. Selvityksen mukaan Suomessa olisi perusteltua panna täytäntöön AVMS-direktiivin 13 artiklan 2 kohdan mahdollistama tilausohjelmapalveluja koskeva investointivelvoite. Vuoden 2024 alkuun mennessä 15 Euroopan maata on asettanut direktiivin mahdollistaman investointi- tai maksuvelvoitteen tilausohjelmapalvelun tarjoajille.

Selvityshenkilö Petri Kemppinen ehdottaa Suomeen mallia, joka velvoittaisi kaikki tilausohjelmapalveluita tarjoavat toimijat investoimaan kotimaiseen sisältöön 10 prosenttia Suomessa toteuttamastaan liikevaihdosta. Alle 10 prosenttia investoiville toimijoille asetettaisiin lisäksi maksuvelvoite, kuitenkin niin, että malli vapauttaisi jo nyt huomattavasti kotimaiseen ja eurooppalaiseen sisältöön investoivat toimijat lisämaksuista.

Näyttelijäliitto kannattaa Kemppisen ehdottamaa porrastettua hybridimallia. Porrastuksella pystytään huomioimaan maksu- ja investointivelvoitteen oikeasuhtaisuus ja syrjimättömyys siten, ettei kansallisille tilausohjelmapalveluille koidu kohtuutonta taloudellista lisärasitetta.

”Pidämme tärkeänä, että tilausohjelmapalveluiden liikevaihtoa tarkastellessa huomioidaan tilaus- ja transaktiomaksut sekä mainos-, sponsorointi- ja tuotesijoittelutulot. Myös muiden av-teosten hyödyntämisestä mahdollisesti saatavien tulojen huomioiminen tulee olla mahdollista tulevaisuudessa. Suomen mallia rakennettaessa on tarkoituksenmukaista arvioida sosiaalisen median alustoille asetettavan maksuvelvoitteen sisällyttämistä malliin Belgiassa tehdyn aloitteen mukaisesti”, perustelee Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko.

Kotimaiset tekijänoikeudet keskiössä

Suoria investointeja laskettaessa hyväksyttäviin investointeihin tulee suhtautua kriittisesti, että ne ovat aidosti luonteeltaan suomalaista audiovisuaalista kulttuuria edistäviä. Sellaisia investointeja, jossa palvelu pidättää itselleen kaikki oikeudet ei voida hyväksyä osaksi investointeja.

Suomalaisen av-tekijöiden elinkeinon turvaamiseksi on välttämätöntä, että maksu- ja investointivelvoitteen tarkoituksena on IP:n säilyttäminen kotimaisessa omistuksessa mahdollisimman laajasti. Nyt selvityksessä mainitaan, että IP-oikeuksien omistus tulisi säilyä tuotantoyhtiöissä, mutta on tärkeää huomioida tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden rooli oikeudenhaltijoina ja heille kuuluvien korvausten saajina.

”Investoinneiksi hyväksyttäville hankkeille asetetut kriteerit ovat pääsääntöisesti oikeansuuntaiset. Lisäyksenä tulisi huomioida edellä mainittu IP:n säilyminen suomalaisessa omistuksessa”, liiton toiminannajohtaja Kuusikko jatkaa.

Näyttelijäliitto pyytää lausunnossaan huomioimaan Suomen virallisten kielien lisäksi saamen ja romanin kielet, sekä viittomakielen. Jos gameshow- ja reality-formaatit halutaan sisällyttää investoinneiksi hyväksyttäviin tuotantoihin, tulee niiden olla suomalaisia alkuperäistuotantoja, jotka eivät pohjaa olemassa olevaan formaattiin.

Rahoitusta vain kotimaisille alkuperäistuotannoille

Näyttelijäliitto ehdottaa, että rahoituksen jakajina voisivat toimia Suomen elokuvasäätiö ja AVEK.

Kuten selvityksessä todetaan, on ministeriön ohjauksella tärkeä rooli ja tämän lisäksi on selkeästi määriteltävä, miten kertyneitä varoja on mahdollista jakaa. Rahoituksen jakamisesta vastaavan toimijan valinnassa on syytä painottaa myös mahdollisimman matalia hallinnollisia kuluja, jotta kerätyt varat saadaan mahdollisimman suurelta osin hyödynnettyä av-teosten tekemiseen.

Ensimmäisenä jakokriteerinä tulisi olla, että vain kotimaisille alkuperäistuotannoille voidaan myöntää rahoitusta. Rahoitusta ei näin olisi mahdollista saada esimerkiksi tv-sarjan jatkokausiin tai jo kertaalleen tuotetun formaatin uudelleen tuottamiseen. Rahoitusta tulisi myöntää sekä elokuva- että sarjatuotannoille, niin fiktiolle kuin luoville dokumenteille.

”Kemppisen ehdotus rahoituksen ehtojen kokeiluluonteisuudesta on kannatettava. Lähtökohtaisesti ehtojen tulisi olla verrattain tiukat, jotta voidaan taata mahdollisimman suuri hyöty nimenomaisesti suomalaisille tekijöille ja esiintyville taiteilijoille”, Kuusikko kertoo.

Samoin kuten investointeja arvioitaessa, tulisi rahoitusta jakaa Suomen virallisten kielien lisäksi myös saamen ja romanin kielisille sekä viittomakielisille sisällöille.

Ei korvaa nykyistä rahoitusta

Näyttelijäliiton mukaan rahoitusta pitäisi suunnata tuotantoyhtiöiden lisäksi myös suoraan tekijöille kehittely- ja käsikirjoitustukena. Näin pystytään varmistamaan, että tekijöillä on aidot mahdollisuudet hyödyntää maksuvelvoitteella kerättyjä varoja oman työnsä kehittämiseksi, tuotantoyhtiöistä riippumatta ja av-teoksia voidaan kehittää moniäänisemmin.

Kansainvälistymisen tukeminen on tärkeää, mutta rahaston päätavoitteena ei saisi olla sisältöjen kansainvälistymisen tukeminen eikä rahoituksen edellytyksenä saisi olla riittävä kansainvälinen rahoitus. Rahoitusta pitäisi voida osoittaa myös sellaisille tuotannoille, jotka eivät kiinnosta kansainvälisiä rahoittajia. Pienillä tuotantoyhtiöillä, uusilla ja tuoreilla tekijöillä ja esim. luovilla dokumenteilla ei ole aina mahdollisuutta saada kansainvälistä rahoitusta. Kotimaisella rahoituksella tehty tuotanto voi kuitenkin yltää myös kansainväliseen menestykseen.

"Direktiivin mahdollistama maksuvelvoite ja sitä kautta kerätyt varat eivät voi korvata olemassa olevaa rahoitusta, vaan se tulee huomioida uutena, av-alan kasvua tukevana rahoitusmuotona", Kuusikko sanoo.

Selvityksen mukaan toteutettavaksi esitettävä malli generoisi vuositasolla arviolta noin 9 miljoonaa euroa maksuja. Malli toisi koko toimialalle kasvua arviolta 20-25 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisätiedot:
Elina Kuusikko
toiminnanjohtaja
elina.kuusikko@nayttelijaliitto.fi