Kulttuurin jättileikkaukset lisäävät työttömyyttä ja uhkaavat sulkea teattereiden ovia ympäri Suomen
Näyttelijäliitto – Skådespelarförbundet ry vaatii hallitusta perumaan kulttuuriin kohdistuvat jättileikkaukset. Valtiovarainministeriö julkaisi tänään perjantaina 9.8.2024 ehdotuksensa vuodelle 2025 kohdistuvista leikkauksista kulttuuribudjettiin. Näyttelijäliitto vaatii, ettei teattereihin tai av-alaan saa kohdistaa näitä leikkauksia. On hyvä pitää mielessä, että kehysriihessä päätettiin, että vuoden 2026 leikkaukset ovat kaksinkertaiset ensi vuoteen verrattuna. Nyt ehdotetut leikkaukset ovat siis vasta alkua.
Kymmenien teattereiden toimintaedellytykset uhattuna
Teattereiden valtionosuuksiin ehdotetaan 10 miljoonan euron leikkausta.
”Mittakaava on niin valtava, että se vastaa yli 20 pienen teatterin koko valtionosuutta. Leikkaukset johtavat esitystoiminnan vähenemiseen, työpaikkojen menetyksiin ja pahimmillaan teattereiden konkursseihin. Näin suuria leikkauksia ei paikata pelkästään lomautuksilla tai lippujen hintoja nostamalla alv-korostuksen luodessa jo korostuspainetta”, Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko kertoo.
Lisäksi taiteen edistämiseen ehdotetaan yli 16 miljoonan euron leikkausta, josta noin 11 miljoonaa kohdistuisi valtionavustuksiin, josta joku osa todennäköisesti kohdistuu myös vapaan teatterikentän rahoitukseen, joka jo nykyisellään on alimitoitettu. Tämä tarkoittaa todennäköisesti myös teatteriryhmien rahoituksen pienenemistä eli monien teatteriryhmien toiminnan alasajoa, vähemmän esityksiä ja freelancereiden lisääntynyttä työttömyyttä.
”Ovatko kansalaiset ymmärtäneet tämän mittakaavan leikkausten tarkoittavan, ettei sitä tuttua paikallista teatteria enää ehkä ole muutaman vuoden kuluttua?” liiton puheenjohtaja Antti Timonen jatkaa.
Suomalaiset ovat tottuneita ja innokkaita teatterikävijöitä. Vuosittain ostetaan noin 3 miljoonaa teatterilippua ja paikallinen teatteri on merkittävä kulttuuritoimija ja elinvoimatekijä monessa kunnassa.
”Jättileikkaukset johtavat väistämättä merkittävästi suppeampaan esitystoimintaan. Myös saavutettavuus kärsii. On turha haikailla pelastusta kuntien omarahoitusosuuden kasvattamisella, sillä kuntien talous on jo nyt koetuksella hyvinvointialueuudistuksen vuoksi”, Kuusikko sanoo.
AV-alan leikkaukset syventävät ahdinkoa
Myös AV-alan näkymät ovat synkeät, kun leikkaukset kurittavat alaa, jonka tilausmäärät ovat jo valmiiksi vähentyneet. Elokuvasäätiön rahoitusta leikataan, av-alan tuotantokannustimesta leikataan 5 miljoonaa ja hyvitysmaksusta 5,5 miljoonaa.
”Tuotantokannustimen leikkaus on suorastaan hölmöä, koska se tuottaa valtiolle enemmän kuin valtio siihen sijoittaa”, toteaa Kuusikko.
Hyvitysmaksun leikkaukset vastaavasti tarkoittavat pienempiä tekijänoikeuskorvauksia tilanteessa, jossa työttömyys lisääntyy ja toimeentuloon on muutenkin tulossa isoja lovia. Lisäksi hyvitysmaksun puolittuminen vähentää AVEK:n mahdollisuuksia tukea uusia tuotantoja, mikä sekin lisää alan työttömyyttä.
”Nyt suunnitellut leikkaukset romuttavat hyvässä nousussa olleen kotimaisen elokuva- ja TV-alan. Suomalaista elokuvaa ja televisiota ei tee kukaan muu kuin me suomalaiset”, Timonen toteaa huolestuneena.
Suomalainen kulttuuri vaarassa
”Hallitus toimii vastoin omaa hallitusohjelmaansa, jossa selkeästi todetaan, että taide- ja kulttuurielämä on sivistysvaltion tunnusmerkki ja että kulttuurialan kasvu tukee koko yhteiskuntaa vahvistaen sen hyvinvointia, luovuutta ja kestävyyttä. Nyt tätä peruskiveä ollaan romuttamassa”, Kuusikko huomauttaa.
Suomen korkeasti koulutettua kulttuurialaa uhkaa leikkausten seurauksena massiivinen aivovuoto, jonka vaikutukset vain pahenevat, kun vuodelle 2026 ryhdytään hakemaan vielä lisäsäästöjä. Säästöjen sijaan leikkaukset kiihdyttävät työttömyys- ja sosiaaliturvakulujen kasvua, kun koulutetuilla ammattilaisilla ei ole mahdollisuuksia työllistyä.
”Leikkauksilla on voimakas työttömyyttä lisäävä vaikutus tilanteessa, jossa työttömyysturvaa on merkittävästi kiristetty samalla kun koronan kurittamat kulttuurialan freelancerit edelleen toipuvat pandemian vaikutuksista. Yhteisvaikutus on katastrofi suomalaiselle kulttuurille”, Timonen summaa.
Elina Kuusikko
toiminnanjohtaja
elina.kuusikko@nayttelijaliitto.fi
Antti Timonen
puheenjohtaja
antti.timonen@nayttelijaliitto.fi