Ylestä leikataan – miten käy tv-sarjojen ja elokuvien?

Ylen tehtävää ja rahoitusta arvioinut parlamentaarinen työryhmä pääsi eilen 12.9.2024 yhteisymmärrykseen ja julkaisi mietinnön, jonka mukaan Ylen budjetista leikataan vuosien 2025–2027 aikana yhteisvaikutukseltaan noin 66 miljoonaa euroa, Yle velvoitetaan ostamaan enemmän ulkopuolisilta tuotantoyhtiöiltä ja lisäksi Yle-lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä, jonka perusteella yhtiön tulisi jatkossa julkaista aktiivisesti ja laajasti tietoa toiminnastaan ja taloudestaan.

Avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen parantaa meidän kaikkien mahdollisuuksia seurata, mihin Yle käyttää rahoitustaan ja miten paljon Yle jatkossa panostaa kotimaiseen draamaan, tv-sarjoihin, elokuviin, kuunnelmiin tai lastenohjelmiin. Samalla, kun mietitään tulevaisuuden avoimuusraportteja, olisi toivottavaa, että niitä koskevat vertailuluvut esitettäisiin myös ajalta ennen nyt toimeenpantavia leikkauksia.

Ylen riippumattomuuden kannalta on hyvä, että ratkaisu saatiin tehtyä parlamentaarisesti eikä Ylen rahoitusta jätetty hallituksen päätettäväksi. Yleen kohdistuvat leikkaukset ovat kuitenkin huonoja uutisia kulttuurialalle, johon kohdistuu tulevina vuosina merkittäviä leikkauksia jo muutenkin. Yle reagoi säästötoimenpiteisiin heti kertomalla, että leikkaukset tulevat vaikuttamaan sekä henkilöstön määrään että ohjelmasisältöihin. On Ylen omassa vallassa päättää, miten se kohdistaa leikkaukset.

Kotimainen draama kirjattava Yle-lakiin

Yle on merkittävä kotimaisen draaman tilaaja ja rahoittaja. Kuten mietinnössä todetaan, tulee Ylen ohjelmatoiminnan tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria. Kulttuurin merkitystä korostetaan mietinnössä myös huoltovarmuuden ja kansallisen resilienssin näkökulmasta. Jää nähtäväksi, miten hyvin nämä kirjaukset suojaavat draamaa – tv-sarjoja, elokuvia ja kuunnelmia.

Kotimaista draamaa ja ajankuvaa ei tehdä muualla kuin Suomessa. Kilpailu kotisohvilla on 2020-luvulla kansainvälistä kilpailua. Katsoja voi valita paremmin rahoitetun pohjoismaisen tai amerikkalaisen tv-sarjan tai pienemmällä rahoituksella tuotetun suomalaisen tuotannon välillä. Suomalaista draamaa pitäisi voida tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoisilla budjeteilla.

Mietinnössä todetaan, että av-ala kasvoi vuosina 2016–2021 48 prosentilla ja sen kansainvälinen liiketoiminta kaksinkertaistui. Suomessa on siis osaamista ja potentiaalia kansainväliseen menestykseen ja kasvuun, mutta siihen tarvitaan myös riittävää Ylen panostusta jatkossakin – varsinkin juuri nyt, kun kaupallisten toimijoiden taloudessa on haasteita. Kotimaisten tv-sarjojen ja elokuvien tuotantomäärien ja resurssien tulee olla sillä tasolla, että meillä säilyy osaajat.

Näyttelijäliitto on jo pitkään ehdottanut, että Yle-lakiin kirjataan Ylen yhdeksi velvollisuudeksi kotimaisen draaman tuottaminen. Mietintöön on kirjattu linjaus kotimaisten tuotantojen ostojen määrän kasvattamisesta riippumattomilta tuottajilta, mutta kotimaisen draaman strategista tukemista ei tulisi jättää mietintölinjauksien varaan. Lakiin kirjattu velvoite kotimaisen draaman tuottamisesta loisi av-alalle pitkän tähtäimen kehittämisnäkymän – tälle tulevaisuusvisioinnille on leikkausten ja säästöjen ajassa nyt kipeä tarve.

Tilausohjelmapalveluiden investointivelvoitteen käyttöönotto ja av-kannustimen vakiinnuttaminen vauhdittamassa kotimaisen av-alan kasvua

Loistava uutinen on, että mietinnössään työryhmä kannustaa tilausohjelmapalveluiden investointivelvoitteen käyttöönottoa ja av-alan tuotantokannustimen vakiinnuttamista. Tilausohjelmapalveluiden investointivelvoite tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi Netflixin kaltaiselle ulkomaiselle streamerille velvollisuutta tilata suomalaisia tuotantoja tai maksaa korvausta rahastoon, jolla rahoitettaisiin suomalaisia tuotantoja. Vuoden 2024 alkuun mennessä 15 Euroopan maata on asettanut EU-direktiivin mahdollistavan investointi- tai maksuvelvoitteen tilausohjelmapalvelun tarjoajille.

Nykymuotoisena av-alan tuotantokannustimella voidaan hyvittää enintään 25 prosenttia Suomessa toteutetun tuotannon toteutuneista kustannuksista. Vuonna 2024 kannustimeen käytettiin 12 miljoonaa euroa, mutta ensi vuodelle ei sille ei ole osoitettu vielä rahoitusta. Av-alan tuotantokannustimen vakiinnuttaminen pitäisi Suomen houkuttelevana av-tuotantomaana sekä kotimaisille että kansainvälisille tuotannoille. Tuotantokannustimen rahoitus tulisi vakiinnuttaa riittävälle tasolle, jotta se aidosti palvelisi tuotantojen mahdollisuuksia suunnitella toimintaansa pitkällä tähtäimellä – eikä vain niitä, jotka ehtivät hakemaan sitä nopeimmin.

Ylen velvollisuus edistää työehtoja

Työryhmän mietinnössä todetaan myös, että Ylen on pidettävä huolta, että ulkopuolisissa tuotannoissa ja töissä noudatetaan Suomen lakeja ja työehtoja ja että Ylessä noudatetaan yrityskohtaisia työehtosopimuksia. Näyttelijöillä ei ole työehtosopimuksia tv- tai elokuvatuotannoissa – ei Ylen eikä tuotantoyhtiöiden kanssa. Näyttelijät ovat av-tuotantojen ainoa työntekijäryhmä, joiden työtä koskien Yle tai tuotantoyhtiöt eivät ole sopineet työehtosopimusta. Näyttelijäliitto kutsuukin nyt kaikki osapuolet yhteisiin neuvotteluihin.

Lopuksi haluaisin vielä toivottaa voimia Ylen henkilöstölle tulevina vaikeina aikoina.

Elina Kuusikko

Kirjoittaja on Näyttelijäliitto – Skådespelarförbundet ry:n toiminnanjohtaja. Näyttelijäliiton blogissa julkaistaan ajankohtaisia kirjoituksia näyttelijöiden edunvalvontaan liittyen.

Det här talar vi om: Nedskärningar i Yle - hur går det med tv-serierna och filmerna? I sin första bloggtext öppnar verksamhetsledare Elina Kuusikko upp den parlamentariska Yle-arbetsgruppens rapport, som offentliggjordes den 12.9.2024. För åren 2025-2027 ska det bli sammanlagt ca 66 miljoner euro i nedskärningar. Detta leder till förändringar i personalmängd och i programinneåll. “Som framgår i rapporten, ska Yles programverksamhet producera, skapa, utveckla och bevara den inhemska kulturen. I rapporten lyfts även kulturens betydelse fram ur försörjningstrygghetens och den nationella resiliensens perspektiv. Det återstår att se hur väl dessa punkter kan skydda tv-dramaserier, filmer och hörspel”, konstaterar Kuusikko.